Miten nämä selitetään?

4.6.2020

Poimin tähän seikkoja, joista olemme saaneet matkan varrella kuulla perusteluina sille, miksi maskeja ei suositella. Nämä seikat vaativat tarkempaa tieteellistä tutkimusta ja selkeämpää perustelua, mikäli tällaisiin asioihin vedotaan.

1. Suositus 1-2 m turvavälin pitämisestä.
Useiden viimeaikaisten tutkimusten perusteella virus leviää pisara- sekä aerosolitartuntana:
Suurimmat pisarat putoavat alas tämän etäisyyden puitteissa, mutta pienemmät aerosolipisarat leviävät huomattavasti laajemmalle ja saattavat viipyillä ilmassa useita minuutteja. Etäisyyksiä on myös kuvattu siten, että henkilöt seisovat paikallaan. Kun mukaan otetaan liike, jossa vaikkapa aivastava henkilö kävelee eteenpäin ja hänen perässään kävelee toinen henkilö, tuo liike tekee jo sen, että takana tuleva saavuttaa pisarat jo ennen kuin ne ehtivät laskeutua alas. Eli liikkumisen vaikutus pitäisi ottaa mukaan turvavälejä määritettäessä.
Lisäksi on todettu, että suljetuissa sisätiloissa kaikki ilmaan hengitetyt pisarat viipyilevät aerolosina ilmassa pitkään. Näin ollen, mitä useampi henkilö on samanaikaisesti samassa tilassa lisäämässä aerosolipisaroita ilmaan, sen suurempi on niiden määrä ja sen suurempi on myös todennäköisyys hengittää niitä sisään.
Ilmastointi toki auttaa tässä asiassa, mutta ei poista ongelmaa kokonaan. Etenkin jos ruuhka-aikaan kaupassa tai yleisissä kulkuneuvoissa on paljon ihmisiä samaan aikaan. Silloin kaikki puheen, hengityksen, yskimisten ja aivastusten tuottamat pisarat pyörivät yhdessä samassa suljetussa tilassa kaikkien saatavilla.
Tähän kokonaisuuteen olisi hyvä saada selkeä näyttöön perustuva tutkimus, minkä pohjalta tällaiset turvavälit on todettu riittäviksi ja miten liikkuminen vaikuttaa näihin väleihin.

2. Hyvä yskimishygienia.
Jos tällä viitataan niihin ohjeisiin, joissa kehotetaan yskäisemään tai aivastamaan, joko hihaan tai nenäliinaan, vaatii se selkeää näyttöä ohjeiden hyödystä.
Aivastus ja yskäisy saattaa tulla hyvin yllättäen, ja paikoitellen ei ehdi reagoida edes siten, että saisi ohjattua aivastuksensa hihaan tai kainaloon. Siinä vaiheessa nenäliinan esiin kaivaminen lienee jopa mahdoton ajatus. Lisäksi tämä tapa aivastaa tai yskiä ei takaa kaikkien pisaroiden jäämistä hihaan, vaan osa tulee väkisinkin ohi. Lisäksi tällä menetelmällä ei ehkäistä puheen ja hengittämisen tuottamia aerosolipisaroita, sillä kukaan ei kulje naama hihassa jatkuvasti.
Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että kyseinen hiha on alttiina kaikelle jo ilmassa olevalle aerosolille ja on saattanut ottaa vastaan jo suurempiakin pisaroita. Yskäisemällä hihaan, laitetaan suu ja kasvot kangasta vasten, jolloin voidaan aiheuttaa tartuntariski itselle, eli menetelmä saattaa olla vaarallinen käyttäjälleen.

3. Käsienpesu
Nyt kun kyseessä on hengitys teitse leviävä virus, herättää kysymyksen se, että käsien pesua pidetään tärkeämpänä kuin hengitysteiden suojaamista. Virus ei tartuta joutuessaan käsiin. Se tartuttaa ainoastaan silloin, jos kädet viedään suuhun, nenään tai silmiin pesemättä käsiä välissä. On tietenkin itsestään selvää, että käsienpesun avulla, niiden kautta viruksia ei leviä pinnoilta toisille yhtä helposti eikä myöskään kasvoille sillä koskettelemme kasvojamme automaattisesti aika usein. Käsienpesu on siis toki yksi tärkeä osatekijä taudin leviämisen estämisessä. Mutta todellisuudessa käsien kautta, viruksen tartuntamahdollisuus on pienempi, kuin hengitys teitse ilmasta tulevat pisarat.
Jos henkilö on tilassa jossa ilmassa leijuu paljon suurempia ja pienempiä pisaroita, ei käsienpesu auta asiaa jos hengitämme tuota ilmaa. Näin ollen käsienpesun merkittävyys tällaisen pandemian yhteydessä olisi hyvä myös osoittaa tieteellisin näytöin, sillä sitä suositellaan hyvin ahkerasti.

Edellä mainitut ovat nyt voimassa olevat ohjeet ”pysy kotona” ohjeistuksen lisäksi, joten voidaankin siirtyä ihmettelemään lausuntoja maskien käytön suhteen.

1. Kangasmaskeista on hyvin vähän tai ei lainkaan hyötyä taudin leviämisen suhteen.
Tutkimus, minkä STM teetti, päätyi tähän tulokseen. Tutkimus oli hyvin suppea ja mukaan otetut olosuhteet ja maskit hyvin rajallisia sekä meidän olosuhteistamme hyvin poikkeavat.
Viimeisin laaja tutkimus osoittaa täysin päinvastaista, eikä sitä ollut huomioitu lainkaan suosituspäätöstä tehtäessä.
Nyt olisikin hyvä saada tutkimus, jossa todennetaan mitä tapahtuu, kun henkilö hengittää suljetussa tilassa ilmaan laskettuja hiukkasia ilman maskia ja toinen tilanne, jossa hän hengittää samaa pitoisuutta maskin kanssa. Näin yksinkertaisella todennuksella voidaan saada suuntaa siitä, estääkö maski mitään vai meneekö kaikki läpi. Vaikka viruksen kokoisia hiukkasia ei voida tällä tavoin tutkia, mutta sylkeä sisältäviä hiukkasia voidaan, joiden kyydissä virukset matkaavat.

2. Kangasmaskit voivat olla vaarallisia väärin käytettyinä.
Nyt tarvitaan tieteellistä näyttöä siitä, mitä väärin käytetyt maskit ovat ihmisille aiheuttaneet.
Mainittu on jo, että ne voivat toimia viruksenkerääjinä ja ulkopintaan kertyneet virukset voivat joutua suuhun, jos maskia kosketellaan tai samaa maskia siirrellään pois ja käytetään uudelleen.
Jos tarkemmin ajattelee, tämä sama riski on yskittäessä hihaan. Sitä ei kuitenkaan pidetä vaarallisena.
Maskin saa helposti pois, jos hengittäminen vaikeutuu. Se on helppo ottaa pois siten, ettei koske maskiin ja laittaa käytetyn maskin sille varattuun pussiin. Lisäksi omat pärskeet pysyvät pääosin maskin sisällä ja läpi menevätkin menettävät vauhtiaan roimasti. Jos maskia ei olisi, hengittäisi kyseinen henkilö ne kaikki maskiin kiinnittyneet virukset sisäänsä vailla minkäänlaista estettä. Miten se on turvallisempaa, kuin se, että pinnasta saattaa tulla viruksia kasvoille ja saada sitä kautta tartunnan.
Tässä on vielä yksi tärkeä seikka eli se, että maskista mahdollisesti saatava tartunta on riski käyttäjälle itselle, mutta se ei aiheuta tartuntavaaraa muille ihmisille. Ilman maskia, kaikki lähellä olevat ovat vaarassa.
Covid-19 on osoitettu leviävän ilmeisesti ns. rypäletartuntana eli yksi supertartuttaja saattaa tartuttaa suuren joukon ihmisiä. Myös tämä huomioiden, on vaikeaa nähdä miten maskin käytöstä voisi suhteessa sen käyttämättä jättämiseen, olla mitään todellisia perusteita.

Maski ei ole muita ohjeistuksia korvaava keino, vaan niiden lisäksi yksi pala lisää. Kun ihmiset käyttäisivät maskeja lähietäisyyksillä, saattaisi tuo suositeltu turvavälikin riittää.
Nyt kuitenkin on tehty valtavasti työtä ja kulutettu aikaa sekä rahaa sen eteen, että voitaisiin hyvillä mielin tukea päätöstä olla maskeja suosittelematta.
Jos maskit olisi otettu heti käyttöön, ja vaikka valtio olisi kustantanut kansanmaskit, olisi kulut olleet pienemmät, kun mitä nyt ollaan saatu aikaiseksi. Maskit mahdollistavat vapaampaa liikkumisen vähemmillä tartuntariskeillä, jolloin täydellisiä sulkuja ei edes tarvittaisi. Tämä pitkittynyt järjen vastainen toiminta, selittely ja valtion varojen turha tuhlaus ei ole nykyisin annetuin selityksin perusteltua. Kaikki tulee joka tapauksessa kansan maksettavaksi, joten kansan tulisi voida vaikuttaa myös siihen, millä toimilla päästään sekä terveyden että talouden kannalta järkevimpiin ja tehokkaimpiin tuloksiin.
Suomessa on myös paljon asiantuntemusta niin lääketieteellisestä näkökulmasta kun ihan viruksiin keskittyneiden asiantuntijoiden osalta, mutta nyt heidän ääni on jäänyt kuulematta.
Hallituksen tulisi ajaa ihmisten asiaa ja mahdolliset sisäiset kiistat ja poliittiset pelit, pitäisi tällaisessa tilanteessa ohittaa ja katsoa, mikä on eittämättä järkevää. Nyt nähdyllä toiminnalla hallitus sahaa poikki omaa oksaansa ja luottamus romahtaa roimasti. Kriisitilanteet ovat hyviä näyttämään, mitä kulissien takana todella tapahtuu ja tuleeko kansan etu ensin vai määräävätkö mahdolliset taustasopimukset ja muut tahot toimintaa.

Jos yksi suojakeino pelataan ulos pelistä vedoten näytön puutteeseen, on kaikki muutkin ohjeistetut keinot pystyttävä todistamaan samoin vaatimuksin, kuin poissuljetut.

Jäämme odottamaan, miten asiat lopulta osoittautuvat olevan.

Mila Boström

Jaa sivu:
Translate »